Suomen Innovaatiopuheet ja toimintatavat

Itse asiassa koko sana eli innovaatio on joko väärin ymmärretty tai tulkitaan uskottuun tapaan. Eli mieltymysten tai saivartelun tyyliin. Mielestäni innovaatio voidaan semanttisesti jakaa kahteen sanaan jolloin saadaan ”inno + vaatio” eli innosta voidaan muodosta mielikuvitteellisesti ”innostus” ja vaatiosta vaikkapa ”vaatimukseksi”. Innostukset seuraavat jonkinlaiseen vaatimuksen tyydyttämiseen. Kaikki näitä ns. innovaatioita voidaan määritellä niin, että ne ovat syntyneet tai synnyttäneet jonkun vaatimusten edellyttävällä tavalla tai vaatimusten tyydyttämiseksi. Näin ollen tätä sana vilpittömästi voidaan käyttää kohteesta tai tilanteesta huolimatta paitsi sävyeroja voi tulla äänenpainoilla ja sen taivutuksilla. Tämän ajatuksen kulkuavaruudessa voi käsitellä että miten tätä sanan käyttö sopisi esim. Suomen tasavallan Elinkeinoministerille? tai Tekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen tai miksei Valtion teknillinen tutkimuslaitoksen pääjohtajille?

RUOTSIN MALLI HYVINVOINNILLE SUOMEEN!

Kansanedustaja Arto Satonen (KOK) on huomannut hänen ”Jälkikirjoituksensa” Nykypäivälehdessä 3.3.2012, että Ruotsista otettaisi hyvinvointimalli meille suomen hyvinvoinnin säilyttämiseksi. On hyvä puheenvuoro, jossa on käynyt ilmi että työn tekeminen kannattaa ja Ruotsin pääministerinpuolueen kannustuspolitiikkaa pure melko hyvin ja siellä on myös työrauhaa. Siis on nyt meillekin työrauha. Meillä on juuri tarvetta pureutua kannustinkeinojen kehittäminen vähän parempaan suuntaan kuin tähän asti. Työttömiä koulutetaan isoilla budjetille ns. Työministeriön ”hovihankkijan” kautta, muttei vaadittaa vastinetta. Kouluttautumisen jälkeenkin työtön on yhä kortistossa, miksi?

Lakimiehet Suomessa!

Rehellisyys peri maan! Näin me ollaan uskottu, mutta onko oikeasti lakimiesuskonnossa Suomessa? Niitä suojellaan suomen laki ja Suomen Asianajoliitto. Kansalaisia eivät he suojele, koska me olemme pakotettu hyväksymään heidän tekemiä typeryksiä lailla – siis laillinen ryöstö, sen takia ettemme osa lukea lakiin perustuvia tekstejä tai ymmärrä tekstin sisältöä eikä kukaan tavallista kansalaisia puolusta lakimiehenyhteisössä heidän tekemisestä tai väärin tehdystä asioita. Kun ja tai jos palkataan toinen lakimies, hän tottelee Asianajoliiton sisäisiä ns. ”näkymätön” ymmärrys eli ei kyseenalaista toisen lakimiehen tekemiä, vain niin kuin vapaamuurarit konsanaan! Tämä ei ainoastaan koske ”valan vannonut” varatuomarit, joilla on jo Oikeustieteen kandidaattitutkinnon lisäksi käräjäharjoitus päällä.  Myös ne villinä olevat kandit, jotka eivät virallisesti auskultointityötä ole tehnyt, kuitenkin he tekevät lakiasianajotöitä, jopa perustavat firmoja hoitaakseen lakituvan asioita, ns. hyvän työntekijäksi asiantuntijoiksi silleen oma osaamisen kartuttamiseksi kansalaisten rahoilla. Suomen kansalaisia, siis pääsääntöisesti, kumpikin riistävät tavalla tai toisella. Ihmettelen että miksi ei meillä ole lakia ladun takaamiseksi tai mittaristoksi että mitä nämä lakimiehet oikeasti tekevät kenen etua ne valvovat Suomessa oman edun vai asiakkaan eli maksajan hyväksi! Todella on vakava asia tai ongelma Suomessa tästä ei avoimesti puhtia eikä puhuta. Tämän tekstin takana myös tosi asian perustuva tarina on!

KANNUSTINPORKKANAT

Vaikeat ajat ovat aiemminkin jalostaneet meistä suomalaisista esiin parhaat puolemme ja näitä vahvuuksia tarvitsemme myös tällä hetkellä. Näin sanoi pääministeri Jyrki Katainen Verkkouutisissa. Ja olen samaa mieltä!

Näiden sanojen merkitys on suuri, koska koko kansa odottaa hallitukselta ihmeitä. Kreikkaan tai Italiaan verrattuna emme elä vaikeita aikoja, mutta tällä hetkellä meiltä puuttuu rohkeus tehdä investoinnin elvyttämiseen ja uusien rakenteiden aikaansaamiseen tähtääviä päätöksiä. Viime vuosikymmenten aikana Suomessa ei ole tehty kunnollisia yritysinvestointeja millään teollisuusalalla. Paperiteollisuus, perusselkärankamme, on täysin jumissa ja siirtää tekemisensä muualle vieden tietämystämme vapaille markkinoille ilman mitään konkreetista vastinetta. Raskas konepajateollisuutemme kärsii kunnollisen isännän puutetta, jotta se pystyisi elvyttämään perusteollisuutta.  Suomen rahoitusmekanismi on täysin perusteettomasti ”pihalla”, koska ei tiedetä, mihin kannattaa satsata ja mihin ei.

Yksi rahoituslähteistämme on valtion hoivissa oleva Teknologian kehittämiskeskus eli TEKES. Siellä on paljon osaavia ihmisiä, mutta rahojen jako toimii täysin ”pärstäkertoimien” mukaisesti eli ”tutuille ja silleen”. Tekesin nettisivuilta löytyy kaikenlaisia kansallisohjelmia, mutta ei yhtään käytännönläheistä asiaa, joka voisi nostaa Suomen talouden uusiin ulottuvuuksiin. Tekes haluaa paljon erilaisia tarinoita kertovia papereita tai sähköisessä muodossa olevia juttuja, muttei vaadi missään vaiheessa minkäänlaisia tuloksia osoittavia tekoja.

Suomessa tuhlataan rahaa byrokraattisiin koukeroihin, mutta ei tosi tekoihin. Tästä esimerkkinä ovat Valtion Teknillinen Tutkimuslaitos (VTT) ja edellä mainittu rahanjako-organisaatio TEKES. VTT perustettiin perustutkimuslaitokseksi, jonka tavoitteena oli tuottaa yliopistojen tavoin uutta osaamista ja uusi tuotteita koko kansan hyväksi. Tänään VTT hakee pikkurahoja epäoleellisiin asioihin, jotta jonkun osaston kaverit saavat jäädä sinne hommiin niin sanotun projektin ansiosta. Käytännössä he eivät tee mitään muuta kuin synnyttävät virkamiehille tarinoita!

Talouskasvua on haettava uudesta osaamisesta, sitä täytyy tukea. Toivon, että Jyri Häkämies yhdessä asian ymmärtävän työministeri Ihalaisen kanssa tarttuisi nyt näihin asioihin hanakammin kuin edeltäjänsä. Eli toivon, että he uudistaisivat nykyisen VTT:n tarkoitusperät ja Tekesin rakenteet perusteellisesti. Mielestäni VTT:n ja TEKESin hallinnot pitää uudistaa niin, että niissä on tilaa sekä pien- että suurteollisuuden edustajille. Hallinnoissa ei tarvita suoraviivaista virkamieskoneistoa toimintaa ohjaamaan. Tämän lisäksi verorahojen käytöstä on vaadittava yksinkertainen ja tarkka selonteko: miten rahat on kulutettu ja milloin saadaan kunnollista tulosta?

Muistan, kun Suomen maaseudun elvyttämiseen perustettiin aikoinaan Kehitysaluerahasto (KERA). Eräässä tilaisuudessa kuulin silloisen pääjohtaja Petäjäniemen sanovan, että kun saadaan maaseuduille syntymään kymmenen yritystä, niin yhdeksän niistä saa mennä konkurssiin eikä meidän valtiomme ole silti vielä konkurssikypsä! Se oli sinällään positiivinen ja rohkaiseva ilmaisu, mutta tänään bisneskonseptit ovat muuttuneet. Elämme maailmantaloudessa, jossa on erilaisia rahamaailman tarpeet ja säännöt tuntevia pelureita ja innokkaita ideanikkareita. Pelisäännöt ovat muotoutuneet niin, että rohkeat ideat menevät rahatalouden määräämien ehtojen mukaisesti eteenpäin ja onnistuessaan synnyttävät uudet ”Microsoftit tai Nokiat”. Mutta miksi meidän suomalaisten uusia ideoita ei saada viedyksi eteenpäin? Pulmanamme on tällä hetkellä se, että meiltä puuttuu riskirahoittajia. Kaikki sanovat, että rahaa on, mutta missä? Meillä ei ole ”bisnesenkeleitä” kuten Yhdysvalloissa ja muissakin maissa. Suomessa riskirahoittajilla ei ole mitään riskejä, sen takaa Suomen yrityslaki. Jokainen yrittäjä on nimittäin laillisella allekirjoituksellaan sitoutunut takaamaan velkansa omaisuudellaan.

On ärsyttävää puhua yrittämisestä Suomessa, jopa yrittäjäyhteisö on samaa mieltä. Tosiasiassa yrittäminen on miltei rangaistava teko varsinkin, jos onneton yrityksen perustaja on lähtenyt liikkeelle yhden asian tiimoilta. Yrityksen perustamiseen tarvitaan rahaa, minkä vuoksi nuori yrittäjä on tavan takaa tyhjätasku! Heti yrityksen perustamisen jälkeen alkaa maksujen suorittamisen ketju. Ensimmäinen lasku tulee verottajalta, toinen vakuutusyhtiöltä, kirjanpitäjältä kolmas ja toimiston vuokraisännältä neljäs, jne. Laskut saapuvat, vaikka yrityksen perustaja ei ole vielä edes päässyt tekemään osaamisalueensa töitä saadakseen tulorahoitusta. Toisin sanoen, ennen kuin hän on saanut ensimmäistäkään senttiä menojen hoitamiseen, hänellä on jo konkurssikypsä yritys. Tämä on tosiasia. Miksi kaikki, mukaan lukien ministerit, yllyttävät perustamaan yrityksiä, vaikka Suomesta puuttuu oikeamielisyyttä ja yhteishenkeä yrittäjyyteen. Yrittämisen pitäisi olla kansantaloudellisesti kannustavaa, ei rangaistavaa.

Valtio-organisaatiossa on yksi instanssi, työministeriö, jossa rahaa käytetään budjetin kautta työttömien ns. koulutukseen. Sosiaalidemokraatit vaativat edelleen, että sinne työnnetään lisää rahaa. Kysynpä vain, mihin niitä rahoja käytetään ja mitä tuloksia koulutuksista saadaan? Ovatko työttömät työllistyneet? Työttömien kouluttamiseen käytetyt rahat menevät hukkaan, koska koulutukselta ei vaadita mitään tuloksia. Työttömiä pakotetaan erilaisille kursseille ylläpitämään taitojaan, mutta millä tavalla? Työvoimapiireissä on ns. omat konsultit, jotka kouluttavat säännöllisesti erilaisia asioita, jopa trendikkäitä juttuja. Nämä hovihankkijat tekevät hyvän näköisiä tarjouspapereita työvoimatoimiston tutuille päättäjille. Ja nämä veijarit yleensä saavat koulutuspaketit, jonne sitten onneton työtön tai uhanalaisen työn tekijä pakotetaan. Heille olisi usein olemassa parempaa koulutustausta, mutta heidän on pakko mennä tähän tiettyyn juttuun tai muuten päivärahat katkeavat! Täysin käsittämätön virkakoneisto puijailee tällä tavoin meidän verorahojamme. Uskon, että uusi työministeri Ihalainen tarttuu tähänkin asiaan. Nykyinen järjestelmä on perusteeton ja turha. Meidän on kehitettävä kannustinjärjestelmä, mikä takaa koulutetuille työnhakijoille työpaikan. Miksi meillä ei yrityksen tarpeista johdettua työvoimapoliittista koulutusta työllistämässä meidän innokkaita nuoriamme?

Yksi tavoiteltava asia on myös se, että olemassa olevia yrityksiä kannustetaan investoimaan kotosuomeen, mitä he tällä hetkellä tekevät muualle. Osaamiselle ja keksinnöille tulee tehdä kannustimia niin, että ne jalkautuvat, kehittyvät ja jalostuvat Suomessa mennäkseen paremmin maailmalle. Tähän on tehtävä erilainen rahoitusmuoto. Ei Tekesin tapainen pieni kehitysraha, vaan kunnon potti, jolla on kantava pohja. Tekes ei saa olla siinä tolppana eikä päättämässä! Tällä hetkellä Tekes on turhan kallis organisaatio, jonka tehtävä ei täytä tämän päivän hektisen maailman yritystarpeita; se ei kasvata uusbisnesympäristöänsä Suomen yhteiskunnassa. Tekesissä on virkamiesorganisaatio, jolla ei ole vastuuta eikä tarvetta tehdä mitään. On tarpeellista puhdistaa koko organisaatio uutteen muottiin niin, että heiltäkin vaaditaan työn tuloksia samalla tavalla kuin muilta. Tarvitaan uusia ulottuvuuksia, ajatuksia, konsepteja ja tekemisen iloa, jotta Suomi taas nousee teknillisenä maana maailman kärkeen.

Suomen selkärankana ovat osaavat ja innovatiiviset nuoret, metsiemme lisäksi. Tässä metsäsuomessa on hyvä elää ja tehdä työtä yhteisön ja itsemme hyväksi. Nyt tarvitaan aivotoiminnan “Toivo-talkoot”. Pääministeripuolueena kokoomuksella on suuri urakka, viedä ”sixpack” maaliin. Olen edesmenneen Harri Holkerin kanssa sama mieltä siitä, että kuuden puolueen hallituksen syntyminen, pitkien neuvottelujen jälkeen, osoittaa vahvaa tahtoa. Jyrki Kataiselta vaaditaan nyt pedagogista taitoa, jotta hän onnistuu aikaansaamaan onnellisen ja tuloksellisen neljän vuoden kauden. Kyllä hän osaa ja onnistuu; me tuemme!

Vaikeat ajat ovat aiemminkin jalostaneet meistä suomalaisista esiin parhaat puolemme, niin kuin pääministerimme Jyrki Katainen sanoi Verkkouutisissa. Näitä vahvuuksiamme tarvitaan nytkin. Lisään tähän vielä sen, että meillä on paljon osaamista, älykkyyttä ja tekemisen intoa. Kaikesta tästä huolimatta toiveitten toteuttamiseksi tarvitaan lisäpanostusta, sekä henkistä että taloudellista. Kansa ei ole lamassa eikä suinkaan lomassa, vaikka tänä vuonna meillä oli erinomainen kesä. Onnistumisen sanansaattajana tiedän ja olen ylpeä siitä, että meistä, pienestä kansasta löytyy puhtia vaikka mihin!

Balan Pillai – Professori, Helsingin Akateemisen Kokoomuksen ry ja Keksimö ry:n puheenjohtaja

21st CENTURY PROCESS MECHANICAL ENGINEERING DRIVERS IN PAPERMAKING – ENGINEERING DESIGN & SUCCESS STORIES THE PAST AND FUTURE BY PROFESSOR BALAN PILLAI

Abstract

In this paper, the author made a concise past; and a technical walk-through of papermaking technological process mechanical drivers in taking into consideration, of the paper mills; and paper machine builders perspectives; pin-pointedly Metso, of Finland and Voith, of Germany, Paper Machine Groups. The scope enriched and welded by the research work, hands-on-experiences in designing, commissioning, starting ups, of high-speed paper machines; as well as the theme practiced around the global papermaking environments of the author. There are a lot of practical questions rose; during the process of writing and solved them in personal connectivity with the individual concerned. While reading this document; one may come across with strange expressions that used in the papermaking technology atmosphere and tried to explain the meaning to; it or them; on footnotes or otherwise. However, there might have left many such words which need elaborate explanation to digest the content; bearing in mind that this is not an encyclopedia to go through them thoroughly.

Keywords: Yankee cylinder, pope-reel or reel, wet-end, headbox, breast and forming rolls, system approach flow, size or pigmenting, open-draw, tail threading, pick-up-roll, uhle box, press and dry parts, calendars, coaters, shoe press, basis weights, multi-layers, pulpers, machine chest, paper machine width, wire width, cut-off-width,  doctor-backs, doctors, rope-carrying-systems, etc.

A detailed paper on the subject is being published during December 2011. Please keep watch and comments. –

CYBERINFRASTRUCTURE ESSENTIAL TO 21ST CENTURY ADVANCES IN SCIENCE AND ENGINEERING EDUCATION & RESEARCH

Abstract

The broad infrastructure considered necessary to capitalize on spectacular advances in information technology has been termed cyberinfrastructure. Cyberinfrastructure integrates hardware for computing, data and networks, digitally-enabled sensors, observatories and experimental facilities; and an interoperable suite of software and middleware services and tools. Scientists and engineers need access to new information technology capabilities; such as circulated wired and wireless observing network complexes; sophisticated simulation tools that permits exploration of phenomena which can never be pragmatic or replicated by experiment. Computation offers new models of performance and modes of scientific discovery that deeply extend the limited choice of models that can be shaped with mathematics alone, for example, chaotic behavior. Smaller amount of researchers working at the frontiers of knowledge can carry out their work without cyberinfrastructure of one form or another. While hardware performance has been exponentially – with gate density doubling every 18 months; storage capacity every 12 months; and network capacity every 9 months – it has become clear that more and more capable hardware is not the only prerequisite for computation-enabled discovery.

This Plenary Talk would concentrate; on Cyberinfrastructure essential to 21st century advances in Science and Engineering education and researches.

Keywords: Cyberinfrastructure, multiscientific, MEMS, knowledge frontiers.

Introduction

Cyberinfrastructure is the next vision for 21st century perspective and discovery. The term launched by the US National Scientific Foundation [NSF] and drawn a draft in July 2006 for the US President. Today’s academic society is well aware of this new infrastructure; though that needed to be trapped to survive in all landing technology and science. The extensive infrastructure requires capitalizing on vivid advances in information technology; has been termed cyberinfrastructure. Cyberinfrastructure integrates hardware for computing; data and networks; digitally-enabled sensors; observatories and experimental facilities; an interoperable suite of software; middleware services and tools. Investments in interdisciplinary teams and cyberinfrastructure professionals with expertise in algorithm development; system operations and applications improvement; are also essential to take advantage of the full power of cyberinfrastructure to create, disseminate, and preserve scientific data, information, knowledge, and controls.  The NSF vision is very clear; Cyberinfrastructure will play a leadership role in the development and support essentials to 21st century advances in science and engineering research and education. How about we; the others? Are we ready to move?

The global mission to this: are –

-   to develop a human-centered Cyberinfrastructure (CI) that is driven by science and engineering research and education opportunities
-  provide the science and engineering communities with access to world-class CI tools and services focused on high performance computing; data, data-analysis and visualization;  cyber-services and virtual organizations; learning and workforce intimacy and development
-    broaden cyberinfrastructure participation – an agent strategy
-    sustainability – secure, efficient, reliable, accessible, usable, interoperable
-    create a stable CI to contribute to the agency’s statutory mission

The Cyberinfrastructure

While US government and the Science foundation draws the leadership on this new infrastructure; we the scientist and engineers are still in the boundary of their independent discipline that is closed and sealed. This talk would not go into that part in detail; though want to illustrate the insight that is appropriate and implemental in reality by sharing the multiscientific knowledge. We modify our sense in three dimensional paths; the one spots on so-called customary scientific move toward in searching, experimenting, and the result releasing; the other one is the quiet or deliberate rock-hard engineering; the third is the supersonic and rapid money attached browser-based Internet technology. We talk about at this time; the essentials of cyberinfrastructures and the deployment of tools that we invented to suite and capable for this mission.

The Essentials of Cybeinfrastructure

The landscape would be addressing the most computationally challenging problems with access to a world-class high performance computing environment and the exchange of service- agreements with all entities, wherever possible. That is a superior policy issue to define the essentials though that is a good start; with funds and other necessary resources. We call for contemporary tools in a state-of-the-art High Performance Computing [HPC]. HPC capabilities facilitate the modeling of life-cycle-challenges  that capture interdependencies transversely varied disciplines and multiple scales to create globally competitive manufacturing enterprise systems. In short; sophisticated numerical simulations permit scientists and engineers to perform a wide range of in silico experiments that would otherwise are too difficult and expensive; sometime rather impossible to perform in the Lab. It is also essential to the success of research conducted with sophisticated experimental tools that are not necessarily to “re-invent”; for example – without the waveforms produced by numerical simulation of black-hole collisions and other astrophysical events, gravitational waves signals cannot be extracted from the data produced by the Laser Interferometer Gravitational Wave Observatory.

Science and Engineering research and education need the HPC tools that have a direct bearing on the Nation’s competitiveness. HPC investment has a long-term impact on national need, such as bioengineering, critical infrastructure protection (for example; the electric power grid), healthcare, manufacturing, nanotechnology, energy, and transportation, etc. [1].

The academy and the world in Cyberinfrastructure

At this level, the concern is with the connectivity of the nodes, from a system point of view, rather than their position in space. The topic of interest is the behavior or systems as a network that is the hardware and the software realization of the arrays [2]. Recent advances in electronic circuit miniaturization and MEMS  have led to the creation of small sensor nodes that integrates several sensors (and kind of), a CPU , memory and a wireless transceiver [3]. A collection of these sensor nodes forms a sensor network; which is easily deployable to provide a high degree of visibility into real-world physical processors as they happen, thus benefit a variety of applications including environmental monitoring, surveillance, security, and target tracking. The base station computer is connected, for example, to a database back-end system via satellite link. Sensor nodes sample their sensors about once a minute or etc and their readings directly to the database at its back-end system. Kim & Yoon [2000] introduced at Mpala Research Center, in Kenya [4] for solar monitoring individual large animals.

An added predictable case in point of this process is the sensor-grid-computing. To illustrate; the process is to simply achieve sensor-grid-computing for global opportunity in connecting, interface sensors and sensor networking to the grid; and let all computational operations or everyday jobs fix  in there. What we need in here is the fast communication links between the sensor-actuator-nodes and the grid. The meaning of this is to establish; in a way, a centralized sensor-grid computing where we execute centralized sensor-grid-architecture. We may face some bitterly pushing-in scenario in here at the initial levels where it leads to excessive communications and so on, etc.

We come up; with a concept that is being implemented; a fusion but spread-thread-system that allows in the fashion of an open architecture format; where a fully or semi-matured module  could fit in and learn to perform within the cyberinfrastructure. See the communication associations and the scalable configuration with multi-channel-distributed-grid-environment.   

Conclusion

This plenary talk focuses the dramatic needs of 21st century scientific and engineering discoveries where we further grab –

-    governmental policy that directs the academic and research society to get involved
-    continued initiatives of all concerned in accessing, profiling and mirroring the users
-    guarantee the global security in transition and transmission of information between the global users
-    legal boundaries to access and virtual connectivity

The decision is in the Open Source and within the academic society and the governments.

Thank you all and have a good time in researching and finding “truth like”  the global discoveries.

Balan Pillai
Doctor of Science in Technology, M.Sc. (Economics)
Professor

—————————        END        ——————————————

References

[1]      NASA – Files. www.nasa.com.
[2]      Newman, R [2006]: Smart MEMS & Sensor Systems, published by Imperial College Press, UK, pp. 465 – 503-
[3]    The Gridbus Project:  http://www.gridbus.org.
[4]    Kim, S-H & Yoon, C [2000]: Structural Monitoring System based on sensitivity analysis and neural network, published by Blackwell Publishers, Malden, Mass., USA in Computer-Aided Civil and Infrastructural Engineering, 15, pp. 304 – 315.

ENERGIAN SÄÄSTÖ LÄSNÄOLOTEKNOLOGIAN KEINOIHIN (TWENTYFIRST CENTURY ENERGY SAVING SOLUTIONS AT THE WIRELESS ENVIRONMENT)

Tiivistelmä
Läsnäoloteknologioiden viimeaikaiset saavutukset ovat huikeita sekä Yhdysvalloissa että Etelä-Koreassa. Saavutusten mielenkiintoisin osuus muodostui ZigBee sovelluksista, joiden standardoinnin keskeisimpänä teemana oli niiden jalkauttaminen tieteestä arjen käyttöön. Läsnäoloteknologioiden globaali edistäminen on onnistunut 4G/3G verkkoratkaisujen ansiokkaasta kehityksestä johtuen. Edistyminen on tapahtunut etenkin langattomassa ympäristössä, jossa ihmisten ja teollisuuden ulottuvilla oleva ns. Cyberinfrastruktuuri on vallannut alaa. Langattomasta miljööstä puhuttaessa tämän päivän ICT/IT:n ns. ekspertit tuijottavat varsin pedanttisesti Wi-Fi-, lyhytaallonkantama- tai joitakin niiden väliltä olevia tekniikoita. Teknillinen tutkimusaallonharja kukoistaa, vaikka parantamisen varaa Suomen lisäksi on, Yhdysvalloissa, Etelä Koreassa ja Japanissa. Näistä monista uusista teknikoista on tullut niche-tuotteita, jotka tulevat jäämään pois arjessamme seuraavan sukupolven liitäessä tupaan. Uuden sukupolven eräästä ”niche” tuotteesta eli huomisen tekniikasta tulen puhumaan teille ja toteamaan niiden helppokäyttöisyyden miellyttävän teitä jo tänään. Tilaisuudessa tulen esittelemään näitä tuotteita ja sitä, miten huomattavasti ne pystyvät säästämään energiaa, vettä ja kaasua taloyhtiössä, kunnallistekniikassa, teollisuustiloissa, katulamppujen käytöstä ja lentokenttien alueella.
Keywords: ZigBee, läsnäoloteknologia, wi-fi, ICT/IT, niche-tuotteet.

Innovaatio

POLITIIKKA JA SEN DYNAAMIIKKAA!

Pyrkimykset

Ihmiselämä on kuin kauppatavaraa: ostoa ja myyntiä, kaikkialla. Luontainen pyrkimyksemme on miellyttää tai hyödyntää toista, siis jommankumman eduksi – niin kauan kun ihmiselämää on. Ei juuri ole olemassa tekoa tai tointa, jolla emme tavoittelisi jotakin. Elämän kulkureitille kuuluu moninaisia tapahtumia ja saavutuksia, välitöntä kokemuksen helpotusta, pikkunautintojen tyydytystä ja kauaskantoisia päämääriä. Ihmisen maailma on arvojen maailma. Arvojen tunnistaminen on olennaista siksi, että oma toimintamme tule ymmärretyksi. Demokraattisessa yhteiskunnassa yksin toimiminen on vaikeaa, mutta yhteistyössä, muiden kanssa toimimalla ja vaikuttamalla onnistumme rakentamaan yhteiskuntaa paremmaksi elää.. Pillain sisäistettynä pyrkimyksenä on yhteiskunnan ja hyvinvoinnin edistäminen entistä laajemmin koko kansakunnan hyväksi.

Merkitykset

Balan Pillai haluaa herättää merkityksellisesti ns. kokemusarvot elämykseksi kuten kukin historiansa aikana tapahtuneet kiinnostukset, aikaansaannokset, kohtaamiset, havainnot ja viehtymykset. Mielestäni arvojen avaruudesta löytyvät oikeat arvot: totuus, kauneus ja hyvyys. Ihmisenä me omaksumme, sisäistämme, ymmärrämme ja tulkitsemme näitä arvoja omalla tavallamme.

Puoluevalinnassa korostuu näiden arvojen merkitys ja aktiivisuuteni perustuu pitkälle em. pyrkimykseen ja merkitykseen ts. ja mikä on valta tässä synopsikseni kuviossa.

Valta

Politiikanyhteisön sanalla ”valta” on vastenmielinen ja raihnainen kaiku. Vallan narsismiin en halua tässä paneutua. Silti haluan tuoda esille sen, että meidän on päästettävä irti koston himosta ja kostonhimoisesta käytöksestä. Kirkko tarjoaa synninpäästöä, mutta se ei puhu kostohimon lopettamisesta. Meille jokaiselle yksilölle on muodostunut kanta aineellisesta ja henkisestä vuorovaikutuksesta. Me samastumme yksilöinä yhteisössä vallitseviin muotoihin, perusteluihin ja ajatusvaltaan. Monimuotoisista muodoista huolimatta meidän on hyväksyttävä vallitseva tapa päästä valtaan, noudattaa sitä ja pyrkiä olemaan kunnollinen kansalainen yhteiskunnan eri osa-alueilla. 

 

Olen tekniikan tohtori (TKK) ja kauppatieteiden maisteri KTM (HKKK). Toimin professorina Stanfordin yliopistossa, (Berkeley/Palo Alto), Kaliforniassa, Yhdysvalloissa ja professorina myös Soulin yliopistossa Etelä Koreassa. Stanfordissa pääasiassa tutkin ja opetan algoritmien ja biosirujen kehittämistä ja niiden sovellutuksia esim. implantin avulla ihmisen oman elimistön tuottamien kemikaalien hyödyntämistä. Soulissa tutkin ja opetan keinotodellisuuden ja läsnäoloteknologioiden yhtenäistämistä ja niiden toteutuksia teollisuudelle.